Kummat ovat tärkeämpiä, asiat vai ihmiset? Varmaan aika moni valitsee epäröimättä ihmiset. Jotkut ehkä jättävät sen varauksen, että riippuu asiasta [ja sivumennen sanoen on esimerkiksi tietyissä ympäristöasioissa taatusti viisasta laittaa asia ihmisen (nautinnonhalun) edelle]. Mutta kun kyse on omista lapsista, aika harva varmaan laittaa – ainakaan näin kysyttäessä, käytäntöhän meillä kaikilla on joskus toinen – mitään asiaa omien lastensa edelle.
Jostain syystä me kuitenkin usein ajattelemme, että Jumalalle tärkeintä on aina asia: hänen valtakuntansa vuosi voi uhrata ihmisten hyvinvoinnin (”mitäpä siitä, että kyseessä on toimistotyöstä nauttiva introvertti, afrikkalaiseen kyläyhteisöön lähetystyöhön vain!”), terveyden (”kyllä Jumala varmaan haluaa tätä kautta opettaa jotain”) tai jopa elämän. Mutta ajatelkaapa sitä tältä kannalta: jos ei olisi ihmisiä, Jumalalle niin rakkaita, Hänen ei olisi tarvinnut uhrata kalleimpaansa, eikä meillä olisi myöskään evankeliumia kerrottavaksi. Jos ei olisi ihmisiä, ei olisi evankeliumia. Mitä se kertoo Jumalasta ja Hänen luonteestaan?
Ja nyt kuulen jonkun muistuttavan, että meidät on kutsuttu kantamaan ristiämme ja antamaan koko elämämme uhriksi. Ja on toki, Jeesuksen seuraaminen on toki uhrautumistakin. Mutta eronsa on siinäkin, seuraako asiaa vai ihmistä. Vieläpä sellaista, joka rakastaa.
Ei mulla muuta tähän aamuun:-) Nautihan päivästäsi!
Tässä tekstissä esitetyt näkemykset ovat omiani. Ne eivät edusta työnantajieni, yhteistyökumppaneideni tai muiden minuun mahdollisesti yhdistettävien tahojen näkemyksiä.